Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.

Viikon villiyrtti: Vadelma on yrttiteen aatelinen

4 kommenttia

Vadelman marjat ovat Suomen luonnon marjabuffetissa maun puolesta omaa luokkaansa. Herkut pitää ansaita, sillä poimijan kiusana ovat niin vadelman piikit, paarmat kuin keskikesän hellekin – vadelma kun kasvaa usein avoimilla, paahteisilla paikoilla.

Villiyrttinä vadelma sopii etenkin teeksi. Sen lehdistä saa joko tuoreena tai kuivattuna maistuvaa yrttiteetä ihan yksinään tai muihin luonnonyrtteihin sekoitettuna. Vadelmalla on myös monipuolisia rohdosvaikutuksia.

Vadelman lehti ja nuppu. Kuva: Maria Korpi-Anttila

Lehtiä ensimmäisenä vuonna, marjoja toisena

Vadelma (Rubus idaeus) viihtyy muun muassa ojien ja metsien reunustoilla, kallioilla sekä ravinteikkailla joutomailla. Se on pioneerilaji, joka valtaa alaa ensimmäisten joukossa hakkuuaukioilla. Vadelma on Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka.

Kasvin maanpäällinen osa on kaksivuotinen ja juurakko monivuotinen. Ensimmäisen vuoden versot ovat haarattomia ja niiden varsi on vihreä, syksyä kohti puutuva. Toisena kesänä varret haaroittuvat. Versot kukkivat ja tuottavat marjoja vasta toisen vuoden kesällä ja kuolevat syksyllä.

Ensimmäisenä vuoden versoista on hyvä poimia lehtiä. Marjominen ei häiriinny, ja ensimmäisen vuoden lehdet ovat usein myös paljon suurempia kuin toisen. Lehtiä on syytä poimia sieltä täältä ja jättää jokaiseen versoon lehtiä, joiden avulla kasvi kerää voimia seuraavaa vuotta varten. Vadelmanlehtien keruuaikaa on ensimmäisen vuoden versoista koko kesän, toisen vuoden versoista paras aika on kukintaan saakka.

Vadelman raakileita

Raskausajan teeksi ja kasvovedeksi

Vadelma on turvallinen rohtokasvi, josta voi käyttää lääkinnällisesti sekä lehtiä että marjoja. Lehdet sisältävät parkkiaineita, jotka sisäisesti nautittuina supistavat limakalvoja ja muun muassa parantavat ripulia. Vadelmalehtiteen sanotaan rauhoittavan mieltä ja sopivan erityisen hyvin iltateeksi.

Vadelmanlehtiteetä voi käyttää myös kivuliaisiin kuukautisiin ja raskauden aikana rentouttamaan kohdun lihaksia. Vadelmanlehtiteetä tulee kuitenkin käyttää raskauden aikana oman harkinnan mukaan, sillä sen kemiallista koostumusta ei tunneta vielä riittävästi. Sitä suositellaan käytettäväksi aikaisintaan neljännestä raskauskuukaudesta alkaen.

Vadelman marjoja on käytetty kovaan vatsaan, sekä hiostavana ja puhdistavana vilustumiseen. Marjat sisältävät kivennäisaineita, mineraaleja, C-vitamiinia, folaattia ja ellagitannineja. Ellagitanniinien sanotaan olevan hyödyllisiä suoliston bakteerikannalle.

Vadelmanlehdistä tehty yrttitee on kasvovetenä supistava. Vadelma pehmittää ihoa ja helpottaa ihoärsytystä. Myös marjoja voi käyttää kauneudenhoidossa; survotuista marjoista voi tehdä vaikkapa kasvonaamion. 

Vadelman lehtiä

Kurkkaa lehden alle!

Vadelma on helppo tunnistaa marjojen ja piikikkään varren perusteella. Joskus ensimmäisen vuoden versot voivat kuitenkin aiheuttaa hämmennystä, varsinkin ennen kuin niihin kehittyy piikkejä. Silloin on parasta kurkata lehden alapinnalle: se on selvästi harmaan vaalea.

Tuntomerkit: Vadelma on juurivesallinen pensas, jonka lehdet ovat 2-3 parisia, soikeita ja terävähampaisia, alta valkohuopaisia. Kukka on pieni, valkoinen, viisiterälehtinen, jossa on paljon heteitä ja erillisiä emejä. Hedelmä on punainen, joskus keltainen tai kellanvalkoinen kerrannaisluumarja.

Lisätietoa vadelmasta:

Yrttitarha
Arktiset aromit
Luontoportti

Tutustu myös aikaisempiin viikon villiyrtteihin:

Nokkonen pursuaa voimaa

Vuodelta 2015:

Vuohenputki on kevään ensi herkku
Koivujen aika on än-nyy-tee-NYT
Isomaksaruoho on kallioiden mehevä vihannes
Poimulehdessä on lempeää voimaa

 

Vadelmapensas. Kuva: Maria Korpi-Anttila

 

Mainokset

Kirjoittaja: Kaisa

Luonto on lähellä sydäntäni, niin sielun kuin ruumiin ravinnon antajana. Juuret maassa on minulle tapa jakaa havaintojani ja kokemuksiani luonnon antimista ja luonnon tarjoamista elämyksistä. Pidän myös kursseja ja työpajoja villiyrteistä ja luonnonkosmetiikan valmistamisesta. Yhteystiedot: Kaisa Vermasheinä, puh. 044 579 7189, kaisa@juuretmaassa.com

4 thoughts on “Viikon villiyrtti: Vadelma on yrttiteen aatelinen

  1. Päivitysilmoitus: Viikon villiyrtti: Nokkonen pursuaa voimaa | Juuret maassa

  2. Vadelmalehtipurnukkani kyljessä lukee minulla; VAHVISTAA KOHTULIHAKSIA. SAATTAA AIHEUTTAA SUPISTUKSIA.

  3. Olisiko sinulla vadelmalehtitee kasvoveden ”ohjeistusta”?
    Itse kun en saa kummempia makuelämyksiä siskoni minulle kuivaamista vadelman lehdistä. Muuten kyllä yrttiteet maistuvat. 🍃

    • Vadelmanlehtitee juotavaksi ja kasvovedeksi valmistetaan samalla tavalla: kaadetaan kuuma vesi kasvien päälle (tuoreita noin 2 rkl per kuppi, kuivia noin 2 tl per kuppi) ja haudutetaan mielellään kannen alla ja mieluiten ainakin 10 min. Siivilöidään kasvit pois. Kasvovedeksi jäähdytetään.

      Teen maku on kyllä melko mieto, ja lisäksi makuun vaikuttaa mm. lehtien kuivaustapa. Kannattaa kokeilla nyt sesonkina tuoreita lehtiä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s