Tunnetuin tapa käyttää kuusenpihkaa on pihkasalva. Sen valmistukseen tarvitaan vain sulatettua ja puhdistettua kuusenpihkaa, kasviöljyä ja mehiläisvahaa – ja hieman tarkkuutta ja laskupäätä. Kuten jo Pihkassa-sarjan ensimmäisessä osassa kerroin, pihkasalva hoitaa monenlaisia ihon ongelmia ja tulehduksia. Alusta loppuun itse valmistettuna se ansaitsee kodin lääkekaapissa erityisen arvopaikan!
Lue Pihkassa-juttusarjan edelliset osat: Kuusen oma haavavoide ja Miten kuusen pihkaa kerätään?
Mehiläisvahan osuus määrittää pihkasalvan kovuuden.
Valmistuksen ensimmäinen vaihe on kerätyn pihkan sulatus ja puhdistus. Pihkan käsittelyyn ja sulatukseen käytettävien astioiden ja välineiden on hyvä olla kertakäyttöisiä tai varattuja vain tähän käyttöön, sillä pihka on erittäin tarttuvaa.
Pihkan sulatus käy näin:
- Mitataan ja yhdistetään (kertakäyttöiseen) kuumuutta kestävään astiaan jotakuinkin yhtä suuret osat kuusenpihkaa ja kasviöljyä (esim. rypsi- tai auringonkukkaöljyä). Molemmat raaka-aineet kannattaa punnita.
- Astia asetetaan vesihauteeseen liedelle miedolle lämmölle ja seosta lämmitetään, kunnes pihka on sulanut.
- Pihkan ja öljyn seos suodatetaan esimerkiksi ohuen puuvillakankaan läpi.
- Suodatinkankaaseen jäänyt roskainen massa punnitaan. Näin saadaan selville summittainen pihkan hävikki ja voidaan laskea seoksen pihkapitoisuus.
- Sopiva pihkapitoisuus on 10–20 %. Mikäli seoksen pihkapitoisuus on suurempi, lisätään öljyä, kunnes pitoisuus on sopiva.
Näin on valmistettu pihkaöljyä, joka on jo ihan sellaisenaan oivallinen hoitotuote. Se sopii hyvin isompien ihoalueiden tai esimerkiksi hilseilevän päänahan hoitamiseen. Öljyn levittäminen voi kuitenkin olla sotkuista ja hankalaa, joten pienellä vaivalla voi saman tien tehdä pihkasalvaa. Seokseen lisätään mehiläisvahaa, jonka avulla öljystä muodostuu jähmeää voidetta. Mitä enemmän mehiläisvahaa, sitä kovempaa voidetta. Vegaanisen version voi tehdä candelilla- tai carnaubavahalla.
Salva syntyy näin:
- Edellä valmistettuun seokseen lisätään mehiläisvahaa 10–20 % pihkaöljyn painosta.
- Seos kuumennetaan uudelleen vesihauteessa ja sekoitetaan tasaiseksi.
- Lopuksi seos valetaan lasipurkkeihin ja annetaan jähmettyä – pihkasalva on valmis käytettäväksi!
Pihkaöljy ja -salva säilyvät vuoden tai pari, riippuen käytetyn kasviöljyn parasta ennen -päiväyksestä, minkä jälkeen öljy voi ruveta härskiintymään.
Pihkassa-sarja päättyy tähän
Juuret maassa 
13/10/2015 11:56
Hei.
Yritin tässä tehdä pihkaöljyä kuumeltamalla pihkaa ja kasviöljyä (oliivi- ja kookosöljyä) vesihauteessa. Osa pihkasta liukeni öljyyn, mutta osa jäi pohjalle ruskeaksi roskaiseksi tahnaksi joka kovettui heti vesihauteesta pois otettaessa. Hauduttelin ja sekoittelin parin tunnin ajan, kaadoin välissä öljyä pois purkista ja lisäsin uutta siinä toivossa, että loputkin liukenisi uuteen öljyyn. Näin ei kuitenkaan käynyt. Osaisitko sanoa, mikä meni vikaa?
Ystävällisin terveisin,
Kanerva
13/10/2015 12:26
Hei Kanerva! Kuulostaa ihan normaalilta. Keruupihkan joukossa on aina jonkun verran roskaa, mm. kaarnaa. Valitettavasti osa pihkasta tuppaa jäämään tähän roskaan kiinni ja sille ei auta muu kuin heittää pois. Tähän viittaan pihkan sulatusohjeen kohdassa 4. Olet siis varmastikin toiminut ihan oikein, jos pihkaa on kuitenkin sulanut öljyn joukkoon ja se tuoksuu pihkalta! T. Kaisa
Päivitysilmoitus: Pihkassa, osa 1: Kuusen oma haavavoide | Juuret maassa
Päivitysilmoitus: Pihkassa, osa 2: Miten kuusen pihkaa kerätään? | Juuret maassa