Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.


Jätä kommentti

Kiitos vuodesta 2015!

Ensimmäinen Juuret maassa -luonnontuotevuosi on takana. Kiitokset kaikille teille kursseilla, retkillä, luennoilla ja virtuaalisesti mukana olleille! Vuoteen mahtui paljon kokemuksia luonnossa, uusia tuttavuuksia ja uusien asioiden oppimista.

Sain yritykseni ensimmäisenä toimintavuotena kokea mahtavia oppimisen ja oivalluksien hetkiä kursseilleni ja retkilleni osallistujien kanssa. Lisäksi sukelsin syvälle luonnonkosmetiikan valmistamisen maailmaan kirjoittaessani tänä keväänä ilmestyvää kirjaani. Siitä voit lukea lisää täältä.

Talven aikana Juuret maassa asettuu puolittaiseen horrokseen ja paneudun ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Toivottavasti kohdataan luonnon antimien äärellä vuonna 2016!

Terveisin, Kaisa

Juuret_maassa_vuosi2015


Jätä kommentti

Luonto auttaa moneen vaivaan – kerää talteen lääkeyrttien voimat

Rohdoskasveja löytääkseen ei tarvitse ottaa montaa askelta metsään – useat niistä kasvavat yleisinä pihoilla, ihan kuin odottamassa kerääjäänsä. Itsepoimittujen yrttien avulla voi ennaltaehkäistä ja hoitaa monia yleisiä vaivoja.

 

Rohdosviljelmä omalla pihalla

Lääkeyrtit eivät vaadi loitsuja toimiakseen eikä niitä käyttääkseen tarvitse olla noitatohtori. Kasvien sisältämät vaikuttavat aineet ovat usein ihan samoja kuin lääkkeidenkin. Varsinaisissa sairauksissa kannattaa luottaa lääkäriin, mutta itsehoitona lieviin vaivoihin kasveja kannattaa kokeilla.

koivu rannalla

Ruuansulatusvaivat

Ruuansulatusongelmat saavat helpotusta tutun siankärsämön avulla. Siankärsämö edistää sapen eritystä ja sen myötä ruokahalua ja ruuansulatusta. Se myös laukaisee vatsan kouristuksia ja vähentää kaasunmuodostusta. Siankärsämöä kannattaa nauttia teenä ennen ja jälkeen ruokailun tai lisätä sitä mausteena rasvaisiin ruokiin. Ruuansulatusta edistävät myös monet tutut mausteyrtit, mm. basilika, korianteri, minttu, meirami ja sitruunamelissa.

Ihottumat

Ihon ongelmia voi hoitaa esimerkiksi yrttihauteilla tai yrttiuutteesta valmistetuilla voiteilla. Yksinkertaisimmillaan murskattua kasvia levitetään iholle tai kasvista haudutetaan vahva tee, johon kastettu pyyhe asetetaan ihottuman päälle.

Monet muistavat lapsuudesta haavojen laastaroinnin ratamon lehdillä. Tapa perustuu lehdistä puristamalla irtoavan mehun ihosolujen muodostumista tehostavaan ja arpikudosta pehmentävään vaikutukseen. Piharatamo myös tuhoaa bakteereja ja helpottaa kutinaa. Kotipihan kasveista myös murskattua pihatähtimöä eli vesiheinää voi käyttää kääreenä ihottumien hoidossa. Nokkonen on tärkeä rohdoskasvi moneen vaivaan, myös iho-ongelmiin. Ulkoisesti kylpynä tai hauteena se lisää ihon pintaverenkiertoa.

pihatähtimö

Pihatähtimö. Kuva: SB Johnny / Wikimedia commons

Nivelkivut

Suomen luonnossa kasvaa useita kasveja, joista voi saada helpostusta kipeille nivelille. Kasveja voi käyttää tuoreina tekemällä kääreen: murskattu kasvi levitetään nivelelle, peitetään lämpimällä kääreellä ja annetaan olla vähintään puoli tuntia. Vaikuttavia aineita voi nauttia myös sisäisesti teenä.

Kääreisiin voi käyttää piharatamoa ja pihatähtimöä. Sekaan voi laittaa myös mäkikuisman ja mesiangervon kukkivia versoja, joista voi olla apua kivun lievityksessä. Kannattaa kokeilla myös niistä ja koivunlehdistä valmistettua teetä.


Jätä kommentti

Luonnon satokausi käynnistyy nyt – lähde mukaan!

Kevään edetessä luonnontuotteiden satokausi pääsee kunnolla vauhtiin. Ensimmäiset syötävät luonnonkasvit ovat jo päätyneet villiyrttiharrastajien eli hortoilijoiden lautasille. Korvasieniäkin on löydetty ja koivun mahlan juoksutuksen aika on käsillä. Viimeistään toukokuun alusta loka-marraskuulle saakka ahkera luonnossa liikkuja voi kerätä lautaselleen ihan joka päivä jotain tuoretta!

Himohortoilija säilöö luonnon satokauden antimia myös talven varalle eikä luonnontuotteiden käyttö pääty keittiöön. Niistä valmistuu kätevissä käsissä myös terveyttä edistävää yrttiteetä, tinktuuraa ja muita rohdoksia sekä kauneutta ylläpitävää luonnonkosmetiikkaa.

Varmuutta tunnistukseen ja taitoja luonnontuotteiden käyttöön!

Puolen vuoden mittainen Juuret maassa -valmennus on ainutlaatuinen tilaisuus sukeltaa syvälle luonnontuotteiden valloittavaan maailmaan! Asiat käsitellään satokauden tahdissa ja käytännönläheisesti. Villiyrtit, lääkekasvit, marjat ja sienet opetellaan tunnistamaan niiden luonnollisilla kasvupaikoilla, jolloin valmennettaville tulee varmuutta niiden löytämiseen ja keräämiseen myös omassa arjessa. Kerätyt luonnontuotteet eivät jää epävarmuuden vuoksi käyttämättä, kun yhdessä opetellaan käsittelemään ja säilömään niitä ja testataan erilaisia reseptejä.

Poikkeuksena lyhyt- ja verkkokursseihin verrattuna Juuret maassa -valmennuksessa osallistujat saavat henkilökohtaista ohjausta, joka perustuu osallistujan aikaisempaan kokemukseen, tietotasoon ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Valmennuksen ryhmäkoko on pieni, joten kaikkiin kysymyksiin tulee metsäretkillä ja lähiopetustunneilla varmasti vastaukset! Valmentajaan saa yhteyden puhelimitse ja sähköpostitse myös lähiopetuskertojen ulkopuolella – lisäksi tunnistusapua ja muita neuvoja voi kysyä suljetun Facebook-ryhmän kautta.

Valmennusryhmän ensimmäinen tapaaminen on Espoon Nuuksiossa keskiviikkona 6.5.2015. Mikäli haluat mukaan valmennukseen alusta alkaen, ilmoittaudu 22.4. mennessä.

Tutustu valmennukseen nyt ja ilmoittaudu mukaan!

Juuret maassa posteri


1 kommentti

Luonnonkasvien käyttö rohdoksina – toiveajattelua vai todellista hoitoa?

Villiyrttiharrastaja tai syötävien kasvien terveysvaikutuksia tutkiva törmää hyvin nopeasti tietoihin yrttien perinteisestä ja nykyisestä käytöstä rohdoksina. Yrttilääkintä tai fytoterapia, herbalismi tarkoittaa “terveyden ylläpitämistä ja kohottamista sekä sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa kasveilla ja niistä saatavilla aineilla” (Frantsilan Yrttitilan perustajan Virpi Raipala-Cormierin määritelmä).

Yrttilääkinnän historia on pitkä ja vaiherikas. Suomessa kansanlääkintä oli ainoa parannuskeino 1200-luvulle saakka ja se hallitsi terveydenhoitoa vielä 1800-luvun loppuun asti, kun lääkäreitä ja sairaaloita oli harvassa. Signatuuriopin mukaan lääkittiin Euroopassa 1700-luvulle saakka. Sen mukaisesti kasvin ulkomuodosta pääteltiin kasvin käyttökohde. Nykyaikainen kasvilääkintä perustuu tutkittuun tietoon kasvien koostumuksesta ja vaikuttavista aineista, mutta on osittain myös perinteen ja kokemuksen varassa. Varsinkin kotioloissa käytetään mietoja lääkeyrttejä usein kansanperinteeseen pohjautuen.

Kotimaiset uranuurtajat, joiden tekstejä luetaan ja lainataan edelleen ahkerasti ovat Elias Lönnrot, joka keräsi 1800-luvulla ensimmäisenä tietoa suomalaisten parannustavoista ja perinteisistä lääkekasveista ja Toivo Rautavaara, joka julkaisi kirjoja kotimaisista rohdoskasveista 1940-80-luvuilla.

Siankärsämö

Siankärsämö on kasvikunnan yleislääke. Kuva: Creative Commons, Wikimedia / Curtis Clark

Mitä lääkekasveilla voidaan hoitaa?

Verrattuna tavanomaisiin lääkeaineisiin rohdoskasvien vaikutuksia ja ainesosia tunnetaan heikosti. Apteekin lääkkeet ovat testattuja ja tehokkaita, ja moniin sairauksiin ja vaivoihin täysin korvaamattomia.

Yrttilääkintä on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää hoitoa. Sen tarkoituksena on ylläpitää terveyttä, parantaa vastustuskykyä ja ennaltaehkäistä sairauksia ja vaivoja. Terveysongelmia hoidetaan kokonaisvaltaisesti vahvistamalla ja puhdistamalla kehoa. Lievävaikutteiset rohdoskasvit sopivat muun muassa hengitystievaivojen, unettomuuden, maha-, suolisto- ja maksavaivojen ja ihovaivoihin hoitoon.

Yrttilääkinnän vaikutukset ovat apteekin lääkkeisiin verrattuna pehmeitä. Niiden vaikutuksen sanotaan olevan usein heikko, mutta pysyvä, kun taas lääketiede on tehokasta, mutta vaivat usein uusiutuvat.

Lääkekasvit Suomen luonnossa

Suomessa on perinteisesti käytetty noin 50:tä lääkekasvia, kun mukaan luetaan luonnon-, viljely- ja tuontikasvit. Yleisimmin käytettyjen joukkoon mahtuu monia tuttuja luonnonkasveja: siankärsämö, kamomillasaunio, nokkonen, kataja, mustikka, kultapiisku, peltokorte, piharatamo, voikukka, kanerva, humala, kuismat, pihlaja…

Nokkonen on vuosisatojen ajan ollut lääke lähes joka vaivaan. Sen kemiallinen koostumus tunnetaan hyvin. Vaikuttavina aineina nokkonen sisältää C-, A-, B-, E- ja K-vitamiineja, rautaa, kalsiumia ja kaliumia sekä poltinkarvoissa mm. histamiinia, serotoniinia ja muurahaishappoa. Nokkosta käytetään muun muassa lisäämään vastustuskykyä ja tehostamaan immuunipuolustusta, lisäämään hemoglobiinin ja punasolujen määrää, edistämään ruuansulatusta, rauhoittamaan keskushermostoa ja normalisoimaan suolen toimintaa ja kuukautiskiertoa.

Siankärsämö tunnetaan tuhattaiturina ja sillä onkin hoidettu paljon erilaisia vaivoja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia, lisää sapen ja mahanesteen eritystä, alentaa verenpainetta ja -sokeria ja vahvistaa immuunijärjestelmää.

Löytyykö luonnosta lääke syöpään?

Lisääntyvä mielenkiinto lääkekasveja kohtaan kertoo omalla tavallaan yrttilääkinnän vaikutuksista. Terveyttä edistävien kasvien käyttö ruokavaliossa ja rohdoksina on luonnollista jatkumoa kaikille niille hyvinvoinnistaan kiinnostuneille, jotka haluavat mahdollisimman puhdasta ja luonnollista ravintoa. Kasvit eivät ehkä tarjoa ihmeparantumisia, mutta monet kokevat saavansa niistä apua vaivoihinsa.

Länsimainen lääketiedekään ei ole kovin kaukana juuriltaan, sillä noin 40 % myynnissä olevista apteekin lääkeaineista on alunperin peräisin luonnosta, vaikka nykyään yhdisteet onkin tehokkaampaa tuottaa synteettisesti. Lääketiede ei ole unohtanut kasvikuntaa: tälläkin hetkellä lääkeyhtiöt tutkivat kasveja löytääkseen niistä uusia yhdisteitä lääkkeiksi esimerkiksi aidsiin ja syöpään.

Tutustu lääkekasveihin tarkemmin mm. näiden lähteiden avulla:

Yrttitarha (ks. yrttihaku)
Toivo Rautavaaran kirjat: Mihin kasvimme kelpaavat 1 (1942) & 2 (1943)
Henriette Kressin kirjat: Käytännön lääkekasvit 1 (2010) ja 2 (2012)


Jätä kommentti

4 hyvää syytä käyttää luonnon antimia

Miksi kannattaisi kerätä luonnosta syötävää, kun kaupasta saa kaikkea mitä ihminen voi haluta? Eikö olisi helpompaa tyytyä kaupan valikoimiin myös terveystuotteissa ja kosmetiikassa?

Syitä luonnontuotteiden keräämiseen ja käyttämiseen on lukemattomia. Yhdelle kyse on ensisijaisesti terveydestä, toiselle mausta ja kolmannelle rahan säästöstä. Oma jatkuvasti syvenevä matkani luonnontuotteiden hyödyntämiseen on käynnistynyt seuraavista lähtökohdista.

1. Hyvinvointi

Usein kiinnostus luonnon antimiin lähtee halusta vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Halusta todella tietää, mitä suuhunsa tai iholleen laittaa. Tai ehkä tarpeesta hakea yrttilääkinnästä apua krooniseen vaivaan, jota tavanomaiset lääkkeet eivät ole onnistuneet poistamaan.

Tämä kiinnostus on myös vastuunottoa omasta hyvinvoinnista. Olen itse havainnut, kuinka pysähtymällä miettimään, miten omat elämäntavat vaikuttavat omaan terveyteen, saa aikaan pysyviä vaikutuksia. Kaikki tietävät terveyden peruspilarit: on syötävä monipuolisesti, liikuttava ja nukuttava riittävästi. Alkoholia kohtuudella, tupakkaa ei ollenkaan. Nämä perusohjeet uskoo totuuksiksi vasta, kun elää ne todeksi omassa elämässään. Terveelliset luonnon antimet, kasvirohdokset ja luonnonkosmetiikka ovat kirsikoita hyvinvoinnin kakussa.

Harva elää pelkillä luonnon antimilla. Ne kuitenkin täydentävät ja rikastuttavat kenen tahansa ruokavaliota. Itse kerätyt villivihannekset, marjat ja sienet ovat puhtaassa luonnossa ilman torjunta-aineita kasvanutta, lisäaineetonta ja ravintorikasta ruokaa.

Varsinkin ravinto on arvovalintoja täynnä oleva elämänalue, jossa on uhkana mennä äärimmäisyyksiin – kirjoitan ”uhkana”, koska oma tyylini on kulkea keskitiellä. Pyrin noudattamaan kohtuullisuutta: syön kasvisruokaa, mutta myös vehnää ja sokeria, juon yrttiteetä ja kahvia. Terveellisyys ja sallitut nautinnot eivät mielestäni sulje toisiaan pois.

Mustikoita, lakkoja ja vadelmia

2. Luontosuhde

Omassa elämässäni luonnontuotteiden hyödyntämisen opettelu ja luonnossa liikkumisesta nauttiminen ovat kietoutuneet yhteen. On vaikeaa sanoa, kumpi tuli ensin: halu oppia tuntemaan vaikkapa sieniä, vai vastustamaton tarve päästä metsään. Huomasin yhä useammin kaipaavani kaupunkiympäristöstä luonnon helmaan. Aiemmin menin useimmiten metsään keräämään sieniä tai marjoja, mutta hiljalleen luonnon kokeminen on ruvennut tuntumaan yhä enemmän arvokkaalta itsessään. Metsä kutsuu myös niinä vuodenaikoina, kun kerättävää ei juurikaan ole.

Samalla kun oppii käyttämään metsien antimia, tulee lähiluonto tutummaksi ja ehkäpä ympäristön kokee hieman arvokkaammaksi. Jos kuitenkin motivaattoriksi kaipaa itselleen suoraa hyötyä luonnossa liikkumisesta, kannattaa tutustua viimeaikaisiin tutkimuksiin luonnon terveysvaikutuksista.

Karhunputki

3. Isovanhempien taidot

Ei ole kovin kaukana se aika, kun kaikissa suomalaisissa kodeissa säilöttiin. Pitkin vuotta syötiin kauden ruokaa. Nyt kaikkea on tarjolla jatkuvasti, eikä ruokalistan suunnittelu vaadi satokauden tuntemusta tai itsetehtyjä säilykkeitä. Useimmille suomalaisille ruuan kerääminen luonnosta on tänä päivänä välttämättömyyden sijasta luksusta. Entisaikaan kaunistuttiin kekseliäin luonnonkonstein ja perinteenä sukupolvelta toiselle kulkeneet kasvirohdokset kuuluivat jokaisen kodin tarpeistoon.

Ennen ei ollut kaikki paremmin. Tarvitsemme lääketieteen saavutuksia ja elintarviketeollisuutta. Mummujen ja pappojen taitoja opettelemalla voi kuitenkin tiivistää suhdettaan historiaan ja säilyttää perinteitä. Ja lisäksi säästää rahaa ja saada itselleen uusia kokemuksia ja omavaraisuuteen liittyviä taitoja.

Lampaankääpä ja kori

4. Ympäristöystävällisyys

Luonto tuottaa meille ihmisille syötävää – terveellistä, ilmaista ja monipuolista. Oman näkemykseni mukaan luonto ei kuitenkaan ole mikään supermarket, josta käydään hakemassa ruokaa ja sitten kaasutellaan kovaa vauhtia pois, kunnes taas palataan seuraavalle keruureissulle. Jos luontoa riistetään, ei kerättävää kohta enää ole. Luonnontuotteiden keräämiseen ja käyttämiseen liittyy kunnioitus niiden synnyn ihmettä kohtaan. Jos haluamme nauttia luonnon antimista tulevaisuudessakin, on ympäristöä suojeltava ja siitä on pidettävä huolta.

Kotimainen luonnonruoka lautasella on kuitenkin myös ekoteko. Haluan ajatella, että jokainen luonnosta kerätty ja itsevalmistettu ruoka tai aterian ainesosa vähentää luonnonvaroja kuluttavien viljeltyjen, teollisesti käsiteltyjen ja mahdollisesti kaukaa Suomeen kuljetettavien ruoka-aineiden tarvetta.

Näiden ajatusten pohjalta olen rakentanut myös Juuret maassa -valmennuksen luonnontuotteiden hyödyntämisestä keittiössä ja kosmetiikassa.

Tutustu valmennukseen


Jätä kommentti

Itsevalmistettu kosteusemulsio on ylellisyyttä

Kosteusemulsion valmistaminen ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Itsetehty voide voi olla jopa tehokkaampi kuin kaupan tuote – ainakin se on luonnonmukainen ja sisältää juuri niitä aineksia kuin itse haluaa!

Yksinkertaisimmillaan ihovoide syntyy laadukkaista, kylmäpuristetuista kasviöljyistä, vedestä ja emulgointiaineesta. Jo sellaisenaan voide hoitaa ja kosteuttaa ihoa, mutta lisää iholle hyväätekeviä vaikutuksia saadaan erilaisista tehoaineista, veteen tai öljyyn uutettavista kasveista, glyseriinistä ja kasvien haihtuvista eli eteerisistä öljyistä, joilla voi loihtia voiteeseen myös tuoksuja. Säilöntäainetta tarvitaan, koska ilman sitä voide säilyy vain viikon jääkaapissa.

Kosteusemulsion sekoitus

Voidepohjan vesi- ja öljyosat sekoitetaan yhteen – ja kas, syntyy tasainen emulsio.

Oman kosteusemulsion suunnittelu on hauskaa. Kasviöljyillä on erilaisia ominaisuuksia,  ja ne sopivat hieman erilaisille ihotyypeille ja erilaisiin voiteisiin. Toisista rasvoista tulee luonnostaan paksumpaa ja täyteläisempää, toisista kevyempää voidetta. Myös nesteen ja öljyjen suhdetta ja emulgointiaineen määrää säätämällä voi vaikuttaa voiteen paksuuteen.

Valmis emulsiovoide

Ylellisen emulsiovoiteen valmistaminen kotona vaatii noin tunnin verran aikaa.

Kävin ystäväni luona pitämässä työpajan, jonka aikana valmistimme ihanaa piparminttujalkavoidetta. Jalkavoiteeseen valikoitui vaikuttaviksi yrteiksi kehäkukka (Calendula officinalis), joka rauhoittaa ja puhdistaa ihoa, ja luonnonvaraisena Suomessa kasvava rantaminttu (Mentha arvensis), joka virkistää ja viilentää. Kasvirasvoista voiteeseen tulee eniten karitevoita (shea butter), joka nopeuttaa ihon paranemista, kosteuttaa ja suojaa kuivumiselta. Sen lisäksi mukaan laitetaan pehmentävää ja vahvistavaa kylmäpuristettua seesamiöljyä ja nopeasti imeytyvää, hoitavaa ja ihoa ravitsevaa jojobaöljyä.

Glyseroli eli glyseriini lisää voiteen kosteuttavuutta. Kaikki voiteen ainesosat ovat sertifioidussa luonnonkosmetiikassa sallittuja, myös emulgointi- ja säilöntäaineet.

Kosteusvoiteen tarvikkeita

Kosteusemulsion valmistukseen ei tarvita erikoisia välineitä – erilaisia kulhoja ja kuppeja kylläkin.

Piparminttu-jalkavoiteen valmistusohje

Hygieniaan on kiinnitettävä huomiota kaikissa työvaiheissa, jotta tuote säilyy mahdollisimman hyvin! Ohjeesta tulee noin 100 ml voidetta.

Öljyfaasi

•10 g karitevoita
•10 ml (2 tl) seesamöljyä
•5 ml (1 tl) jojobaöljyä
•5 g emulgointiainetta (Olivem 1000)

Vesifaasi

•70 ml yrttihauduketta (1 dl vettä, 2 rkl kuivattuja yrttejä: kehäkukkaa ja rantaminttua)
•2,5 ml (1/2 tl) glyseriiniä

Jäähdytysvaihe

•20 tippaa säilöntäainetta (Rokonsal)
•10 tippaa eteeristä piparminttuöljyä

Valmista yrttihauduke: kaada keitetty vesi murskattujen yrttien päälle, hauduta vähintään 15 min ja siivilöi esim. kahvinsuodatinpussin läpi. Mittaa öljyfaasin aineet lasi- tai teräsastiaan ja vesifaasin ainekset omaansa. Laita ne vesihauteeseen (vettä kattilassa liedellä). Kuumenna, kunnes faasien lämpötilat ovat 70-75 astetta.

Nosta vesifaasi vesihauteesta. Jätä öljyfaasi vielä vesihauteeseen ja lisää vesifaasi öljyfaasiin ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Yritä välttää vaahdottamista. Jatka sekoitusta minuutti. Siirrä astia huoneenlämpöön ja sekoita, kunnes seos sakenee. Lisää jäähtyneeseen seokseen loput aineet ja sekoita tasaiseksi. Siirrä näin valmistettu emulsiovoide purkkiin. Merkitse valmistuspäivä, ainesosat ja arvioitu säilyvyysaika, joka on säilöntäaineen ansiosta useita kuukausia. Tarkkaile kuitenkin voidetta ja jos se alkaa näyttää, tuoksua tai tuntua oudolta, älä käytä sitä enää.

Ota yhteyttä, jos haluaisit järjestää yksityisen kosmetiikkatyöpajan pienelle ryhmälle. Tarvitset vain oman tilan. Tuon mukanani työpajaan kaikki tarvikkeet ja raaka-aineet.

Yhteystiedot:
Kaisa Vermasheinä
puh. 044 579 7189
kaisa.vermasheina@gmail.com

Kosteusemulsion valmistus

Kasvirasvat ja nesteet mitataan erillisiin astioihin.

Kasvirasvat vesihauteessa

Ainekset lämmitetään vesihauteessa oikeaan lämpötilaan.

 

Haluaisitko oppia lisää hoitavasta, villistä luonnonkosmetiikasta?

Uutiskirjeeni tilaajana saat vinkkejä luonnontuotteiden hyödyntämisestä kosmetiikassa ja ravintona sekä tietoa ajankohtaisista Juuret maassa -kursseista ja retkistä!

Kun jätät sähköpostisoitteesi, saat heti helpot ohjeet villiyrttien käyttöön kosmetiikassa ja ruuanlaitossa. 

jatasahkopostiosoitteesi

 

 


3 kommenttia

Tässä se on: keskeneräinen unelmani

Jo varhaisina kouluvuosina opin hokeman “keskeneräistä työtä ei saa arvostella” ja sen myötä arkuuden altistaa itseni ja tekemiseni kritiikille. Omaksuin pelon paljastaa oma haavoittuvuuteni. Painoin kuitenkin mieleeni myös mottoni siitä, että rohkea tekee asioita pelosta huolimatta.

Nyt haluan rohkaista mieleni ja jakaa julkisesti teille pilvilinnani, keskeneräisen suunnitelmani.

Aloitin elokuussa 2013 luonnonvaratuottajan opinnot vailla selvää kuvaa siitä, mitä opinnoilta halusin ja odotin. Koin koulutuksen omakseni, koska siinä yhdistyivät käytännönläheisyys, minulle läheinen luonto ja luonnon antimet sekä ihmisen tarvitsema välttämättömyys, ruoka. Vaikka tarkkaa tulevaisuudensuunnitelmaa ei ollut, koin epämääräisesti, että yhdistelmästä voisi muodostua minulle uusi ammatti tai ainakin osa-aikatyö. Vastailin suurpiirteisesti kavereiden ja sukulaisten kysymyksiin siitä, mikä minusta tulee ja mitä ryhdyn tekemään: katsotaan nyt, kyllä se varmaan tässä selkiytyy.

Kun selvyyttä ei ensimmäisen puolen vuoden aikana syntynyt, kärsimätön mieleni alkoi kehittää ahdistusta. Annoin itselleni aikaa vuoden loppuun – siihen mennessä tulisi jo tietää, mihin tämä homma johtaa. Hieman yllättäen mieleni rauhoittui ja nautin kevään, kesän ja alkusyksyn ajan uuden oppimisesta.

Aikalisä tuotti tulosta. Syksyyn 2014 mennessä olin päätynyt siihen, että ennemmin kuin varsinaisia myytäviä tuotteita, minulle sopivampaa olisi tuottaa palveluita. Erityisesti luonnontuotteisiin liittyvä opettaminen, kouluttaminen tai valmentaminen ja ihmisten kanssa luonnossa liikkuminen alkoi tuntua yhä mukavammalta ajatukselta. Aloin kehitellä mielessäni koulutusta, jossa yhdistyisivät tärkeiksi kokemani asiat, kuten henkilökohtaisuus ja käytännön taitojen opettaminen, ja taloudellinen kannattavuus. Rahapuolen ajattelu on minulle vaikeaa, mutta itseni työllistämisen kannalta välttämätöntä.

Nyt sanon teille ja vakuutan samalla itselleni: tämä minusta tulee. Tätä minä ryhdyn tekemään.

Palveluni on pähkinänkuoressa:

“Henkilökohtainen valmennus – luonnontuotteiden hyödyntäminen keittiössä ja kosmetiikassa”

6 kuukautta, 5 teemaviikonloppua: villiyrtit, lääkeyrtit, marjat, sienet, hyvinvointituotteet. Luentoja, retkiä, työpajoja ja niiden välissä etäopiskelua henkilökohtaisessa ohjauksessa. Syötävien kasvien ja sienten tunnistusta, säilöntää ja vinkkejä niiden käytöstä. Terveyttä ja hyvinvointia myös itsevalmistetun luonnonkosmetiikan kautta. Uusia taitoja ja tietoja pienessä ryhmässä ja luonnon satokauden tahdissa.

Epävarmuuksia ja avoimia asioita on vielä paljon, mutta into saada valmennus onnistumaan on kova. Tällä hetkellä ajatuksenani on toteuttaa kurssi alusta loppuun omin avuin ja pitää se touko-lokakuussa 2015 jossain pääkaupunkiseudulla.

Otan suurella ilolla vastaan kaikenlaiset ideat, kysymykset ja kehitys- tai yhteistyöehdotukset. Niitä voit lähettää minulle vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen kaisa.vermasheina@gmail.com. Tai vaikka vain peukkukin rohkaisee jatkamaan eteenpäin.

Jos haluat hankkeen edetessä lisätietoa valmennuksesta, voit jättää sähköpostiosoitteesi.

pitkospuut