Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.


Jätä kommentti

Näin syntyy nopea nokkospestopasta!

Bongataan hyvä nokkosapaja töistä kotiin pyöräillessä. Varmistetaan keruupaikan puhtaus askeltamalla koiran hihnan etäisyydelle pyörätiestä ja poimitaan litran verran nokkosia.

Kotiin tullessa huuhdotaan nokkoset hyvin, valutetaan ja laitetaan ne tehosekoittimeen.

Lisätään:

  • reilu loraus oliiviöljyä,
  • valkosipulinkynsi,
  • kourallinen auringonkukansiemeniä,
  • muutama lastu kovaa juustoa (esimerkiksi cheddar tai parmesan),
  • vähän sitruunamehua
  • ja hieman suolaa.

Ajetaan tasaiseksi. Jos seos on liian kuivaa, lisätään öljyä tarvittaessa. Keitetään annos omaa suosikkipastaa*, lusikoidaan pestoa päälle ja koristellaan juustolastuilla.

Ja sitten nautitaan!

* Kuvassa oma tämän hetken suosikkipastani:  kotimainen Palmuston kikhernenuudeli (chili), joka sisältää vain kikhernejauhoa, vettä ja chilijauhetta – sekä 21,6 g proteiinia!

Mainokset


Jätä kommentti

Vuohenputken versoja bongattu – villiyrttikausi alkaa!

Maaliskuun viimeisen sunnuntain myötä siirryttiin kesäaikaan. Kevät värisi ilmassa lähtiessäni kävelylle, tutustumaan uuden kotini läheisiin puistometsiin.

Maa on sulanut ja pihoilla kukkivat lumikellot, kevään ensimmäiset koristekukat. Luonto alkaa heräillä. Silmut pullistuvat pensaissa, linnut laulavat ja aurinko häikäisee.

Poikkesin kävelytieltä vanhaan puistometsikköön tutkimaan talventöröttäjiä: paljaita nokkosen rankoja tuolla, pöpelikkö korkeita maitohorsmia kuivine siementupsuineen tuolla.

Äkkiä katseeni osui jalkojeni juureen ja siinä se oli: kevään ensimmäinen villiyrtin verso, terhakka vuohenputki. Riemullani ei ollut rajoja! Tästä se alkaa, ystävät hyvät. Luonto herää talviunestaan, kasvaa, vihertää, imee kiivaan kasvujakson aikana auringon energiaa ja tuottaa meille valtavasti sekä iloa että ravintoa.

Totta se on: villiyrttikausi on alkanut.

vuohenputken verso

Katsokaa nyt näitä! Pakkohan niitä oli vähän jo maistella.

vuohenputken versoja

Vuohenputkien löytymisen jälkeen katseeni hakeutui myös kuivuneiden nokkosten varsien juurelle. Puolisoni sen bongasi: pienen piikikkään vihulaisen verson!

nokkosen verso

Lisää valoa ja lämpöä, niin kasvukausi pääsee kunnolla vauhtiin!

Olen avannut ilmoittautumisen kevään villiyrttiretkille, jotka pidän toukokuussa Helsingissä. Jos haluat oppia tunnistamaan ja keräämään ruuanlaitossa käytettäviä luonnon kasveja ja kuulla vinkkejä villiyrteistä hyvinvoinnin ja kauneuden tuottajina, tutustu tarkemmin.

Tervetuloa mukaan!


2 kommenttia

Villiyrttien perusteet, osa 1: Luonnonkasvien keruu ja käyttö

Marraskuun myötä villiyrttien satokauden voi jo myöntää päättyneen. Luonnon levätessä on aika käyttää kerättyä satoa. Nyt on myös hyvää aikaa valmistautua seuraavaan satokauteen. Talven lukupaketiksi kokosimme perustietoja villiyrttien keräämisestä ja käytöstä.

Miten aloittaa villiyrttiharrastus?

Ravintoa voi löytää ilmaiseksi ympäröivästä luonnosta, mutta on tärkeää tuntea mitä kerää. Myös keruupaikan puhtaus on tärkeää. Hyviä keruukasveja kasvaa runsaasti Suomen luonnossa. Aloittelijalle sopivia, eri tarkoituksiin soveltuvia kasveja ovat muun muassa nokkonen, voikukka, poimulehti ja siankärsämö. Lue niistä tarkemmin jutun lopussa! Paras aika villiyrttien keräämiselle on keväästä keskikesään.

Villiyrttikurssit  ja -kirjat antavat hyvän pohjan villiyrttiharrastukselle. Kursseilta saa myös tietoa kasvien käsittelystä ja säilömisestä.

voikukka_nurmikolla

Kuinka paljon voi kerätä?

Villikasvit ovat kirjaimellisesti lähiruokaa. Niiden kerääminen on yhteydessä myös luonnon kunnioittamiseen: kasvit ovat lahja luonnolta, joka auttaa ylläpitämään terveyttämme ja elinvoimaamme.

Kasveja tulee kerätä niin, että niiden kasvupaikat säilyvät elinvoimaisina, eli kerättäessä kannattaa jättää tarpeeksi kasveja kasvuston  jatkuvuuden turvaamiseksi.

Miten villiyrttejä käytetään?

Pienikin lisä luonnosta kerättyjä kasveja päivittäin antaa puhtia ruokaan. Villien kasvien maku voi yllättää, ja ne ovat usein voimakkaampia kuin kaupasta ostettavien vihannesten. Makuvivahteet vaihtelevat paljon: kasveista voi löytyä muun muassa mantelin, sitruunan, aniksen ja lakritsin makuja.

yrttitee

Villiyrttien ruokakäytön lisäksi luonnonkasveja voi käyttää yrttiteenä, alkoholiuutteina ja muina rohtoina sisäisesti ja ulkoisesti tukemaan omaa hyvinvointiaan. Niistä voi myös valmistaa kosmetiikkaa kauneudenhoitoon ja hemmotteluun.

Myrkyllisiä lajeja, jotka eivät sovellu sisäisesti tai ulkoisestikaan käytettäväksi, löytyy suomalaisista luonnonvaraisista kasveista. On tärkeää kerätä vain niitä kasveja, jotka tunnistaa ja joiden vaikutuksista on selvillä.

Villiyrttien neljän kopla!

Tässä muutamia melko helposti tunnistettavia ja löytyviä kasveja, joita voi käyttää sisäisesti ja ulkoisesti. Ne sopivat muun muassa ruuanlaittoon, mausteiksi, teeksi, yrttilääkintään ja kauneudenhoitoon.

PoimulehtiPoimulehti (Alchemilla spp.)
Erityisesti naisten yrtti. Teenä hoitaa monenlaisia naisten vaivoja. Sanotaan olevan hormonitoimintaa tasapainottava kasvi. Kasvovetenä rauhoittaa, supistaa ja kirkastaa ihoa. Hyvä osa villiyrttisalaattiin.

Lue myös: Viikon villiyrtti: Poimulehdessä on lempeää voimaa

siankarsamo_valkoinenSiankärsämö (Achillea millefolium)
Voimakas maku ja tuoksu, sopii hyvin mausteeksi. Ulkoisesti erityisesti rasvaiselle iholle. Hauduke (eli yrttitee) ihohuokosia supistavaksi ja virkistäväksi kasvovedeksi, hiushuuhteeksi rasvoittuville ja hennoille hiuksille sekä suuvedeksi pahanhajuiseen hengitykseen ja ienvaivoihin.

Lue myös: Siankärsämö on luonnon monitaituri

voikukka_ja_nuppuVoikukka (Taraxacum spp.)
Ruokaan voi käyttää lehtiä, nuppuja ja kukkia. Lehdet sopivat parantamaan ruuansulatusta sekä elimistöä puhdistamaan ja voimistamaan. Juuria käytetään sisäisesti maksan puhdistukseen. Maultaan melko karvas – kukat vähemmän karvaita kuin lehdet.

nokkonen_kukkiiNokkonen (Urtica dioica)
Erinomainen vihannes monenlaisiin ruokiin. Rohtona puhdistaa ja poistaa kuona-aineita kehosta, lisää virtsaneritystä, vahvistaa verta. Sisältää myös runsaasti kalsiumia. Ulkoisesti hyvä hiushuuhteena tai hiusvetenä varsinkin tummille hiuksille. Torjuu hilsettä. Kylvyssä nivelkipuihin.

Lue myös: Viikon villiyrtti: Nokkonen pursuaa voimaa

Tämän sarjan seuraavissa osissa käsitellään tarkemmin villiyrttien vaikutuksia ja taustaa osana yrttilääkintää sekä luonnonkasvien käyttöä kauneudenhoidossa.

Villiyrttien perusteet -juttusarjan edelliset osat.
Osa 2: Rohdoksista ruokapöytään
Osa 3: Kosmetiikkaa luonnon antimista

Teksti: Maria Korpi-Anttila

Vieraskirjoittaja Maria Korpi-Anttila on luonnonvaratuottajaopiskelija ja kurssittaja, joka oli kesäkauden 2016 työssäoppimassa Juuret maassa – kurssien ja retkien järjestämisessä.


Jätä kommentti

Villiä luonnonkosmetiikkaa itse tehden – shampoo, hoitoaine ja kosteusvoide

Eräänä heinäkuun päivänä päätin pistää kesämökillä pystyyn luonnonkosmetiikkaverstaan. Olen valmistanut parin vuoden ajan lähes kaiken päivittäiskosmetiikkani itse: kosteusvoiteet, saippuat, shampoot ja hoitoaineet. Aineiden tekeminen on mielestäni hauskaa, mutta aina sille ei tahdo löytyä aikaa. Lomapäivänä päätinkin varata puuhaan kunnolla aikaa ja otin samalla kertaa työn alle shampoon, hoitoaineen ja kosteusvoiteen.

Yrttihaudukkeet

Sitruunamelissan ja nokkosen lehdet hautuvat erilllisissä astioissa.

Homma alkoi sillä, että valitsin keväällä ilmestyneestä kirjastani Lempeää kauneutta luonnosta sopivat ohjeet. Oli muuten aika näppärää valmistaa tuotteita omien kirjaan kirjattujen ohjeideni perusteella!

Yrttejä pihamaalta, erityisaineksia verkkokaupoista

Olin jo aiemmin kotona pakannut mukaani sopivia raaka-aineita. Muunsin ohjeita hieman sen mukaan, mitä kotoa löytyi. Juuri tällä idealla laadin kirjaan muunneltavat perusohjeet – niitä voi muokkailla tosi vapaasti oman pään mukaan.

Päätin laittaa sekä hoitoaineeseen että kosteusvoiteeseen kookosöljyä, koska sitä oli runsaasti. Seuraavaksi mietin, millaisia yrttihaudukkeita haluaisin tuotteissa käyttää. Kasvit tekevät luonnonkosmetiikasta villiä – ja tietysti se, että itsetehtyyn kosmetiikkaa voi käyttää luovuutta – onhan se nyt aika villiä ja vapaata kaupan hyllyjen antimiin verrattuna!

Kesällä kannattaa tietysti kerätä tuoreita yrttejä ja kukkia, ja muina vuodenaikoina voi sitten turvautua kuivattuihin kasveihin. Hiuksia ja päänahkaa hoitava nokkonen oli helppo valinta, sitä kun kasvoi pihamaan liepeillä paljon. Yrttimaalla rehotti sitruunamelissa, ja ajattelin, että sen rauhoittavat ominaisuudet sopivatkin kosteusvoiteeseen hyvin. Nokkosesta ja sitruunamelissasta tein yrttihaudukkeet (yhtä kuin yrttitee) aineiden pohjaksi.

Kasvien vaikutuksia aineisiin saan myös eteerisistä öljyistä ja kasviöljyistä, joista pääasiallinen oli tällä kertaa valitsemani kookosöljy.

Digitaalinen vaaka on raaka-aineiden mittauksessa hyvä apuväline.

Digitaalinen vaaka on raaka-aineiden mittauksessa hyvä apuväline. Tässä mitataan emulgointiainetta.

Aineisiin tarvitaan toki myös muutakin kuin luonnon antimia ja suoraan kasveista tislattuja eteerisiä öljyjä ja kasvien siemenistä puristettuja kasviöljyjä. Shampoon sekoitan valmiista puhdistavasta aineesta nimeltään Plantapon, joka on luonnonkosmetiikkaan sertifioitu ja biohajoava raaka-aine. Lisäksi tarvitaan geeliä muodostavaa, sakeuttavaa ainetta, esimerkiksi ksantaanikumia.

Aina puhdistavaa ainetta valmistaessani tarkistan valmiin tuotteen pH-arvon, joka ei saisi olla liian emäksinen. Käytän summittaisen arvon antavaa mittasysteemiä, jonka tarkkuus on ihan riittävä, kun valmistan tuotteita vain itselleni kotikäyttöön.

Shampoo on sopivan hapan, kun pH on noin 5.

Shampoon pH on sopivan hapan. Ihon oma pH on 5,5.

Hoitoaineeseen ja kosteusvoiteeseen sen sijaan tarvitaan yrttihaudukkeen ja kasviöljyjen lisäksi emulgointiainetta, joka muodostaa näistä erilaisista olomuodoista – neste ja öljy – tasaisen seoksen. Emulgointiaineena käytän oliiviöljystä prosessoitua Olivem 1000 -nimistä ainetta, joka on myös ekosertifioitu.

Lisäksi käytän säilöntäainetta (yleensä Rokonsal-merkkistä), jonka avulla kaikki valmistamani aineet säilyvät hyvinä pitkään – tämä on minulle tärkeää, koska käytän kosmetiikkaa suhteellisen vähän, eikä minulla olisi edes aikaa valmistaa sitä joka viikko!

Emulsiovoiteen tasaisen koostumuksen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sekoittamista.

Emulsiovoiteen tasaisen koostumuksen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sekoittamista.

Tuotteiden valmistamiseen meni yhteensä aktiivista aikaa muutamia tunteja – ja välissä ehti hyvin leikittää sukulaisten lapsia ja juoda kahvia mökin pihamaalla!

Koska aineet ovat heti valmiita, sain illalla ottaa ne testiin rantasaunalla. Ihan parasta!

Kurssien ja kirjan avulla pääsee alkuun

Kannustan kokeilemaan luonnonkosmetiikan valmistamista, jos se vain sinua yhtään kiinnostaa. Se ei ole todennäköisesti niin vaikeaa kuin kuvittelet. Apua aloittamiseen saat kirjasta Lempeää kauneutta luonnosta, jonka voi tilata suoraan minulta tai ostaa vaikkapa Akateemisesta kirjakaupasta. Kosmetiikan erityisainesosia ja muita raaka-aineita myyvät muun muassa Saippuapaja ja  Limepop.

Pidän satunnaisesti kursseja luonnonkosmetiikan valmistamisesta. Ajantasaiset tiedot kursseista ja työpajoista löydät Kurssit-sivulta.

kosmetiikka_tuotteet


2 kommenttia

Viikon villiyrtti: Nokkonen pursuaa voimaa

Tämän kesän ensimmäinen viikon villiyrtti on itseoikeutetusti nokkonen – villiyrttimaailman Velho. Nokkosta käytettyään skeptikkokin alkaa uskoa luonnon parantaviin voimiin. Monipuolisen nokkosen sisältämät aminohapot suojaavat ja vahvistavat kehoa, boostaavat aivoja ja kohentavat mielialaa.

nokkoskori

Nokkosen kivennäisaine- ja vitamiinivarastot ovat huikeat. Nokkosta nauttimalla saat tankattua tehokkaasti muun muassa C-vitamiinia, kalsiumia, piitä, rautaa ja magnesiumia. Toisin sanoen nokkosen käytöstä saattaa seurata ihon, kynsien ja hiusten vahvistumista, yleiskunnon kohenemista, veren hemoglobiinitason nousua, mielialan tasaantumista, parempaa unenlaatua ja jopa allergiaoireiden lieventymistä.

Nokkosta onkin käytetty rohdoksena lähes vaivaan kuin vaivaan. Kasvin kaikkia osia pidetään vahvistavina ja vastustuskykyä lisäävinä. Nokkosta kannattaa nauttia muun muassa alentamaan korkeaa verenpainetta, hoitamaan anemiaa ja edistämään suoliston toimintaa. Ulkoisesti nokkonen lisää pintaverenkiertoa ja hoitaa erilaisia ihovaivoja, ihottumia ja hilseilyä.

Polttava ystävä

Nokkonen on villiyrttiharrastajalle koko kesän ilo. Keruuaika alkaa varhain keväällä, kun pieniä alkuja nousee ylös maasta. Pikkutaimet voi käyttää kokonaan. Vähän vanhemmista nokkosista käytetään lehdet ja ylimmät latvukset, koska varsi muuttuu vanhetessaan puisevaksi. Loppukesästä ja syksyllä ovatkin sitten vuorossa nokkosen siemenet! Myös nokkosen juuria on käytetty muun muassa rohdoksena.

nokkonen_kukkii

Nokkossaaliin voi kuivata, pakastaa tai käyttää tuoreena. Poltinkarvat saa tainnutettua ryöppäämällä eli kiehauttamalla nokkoset pikaisesti tai käyttämällä nokkonen blenderissä, jolloin poltinkarvat rikkoutuvat. Nokkosen mahdollinen nitraattipitoisuus laskee luonnollisesti aurinkoisten päivien myötä. Nokkosapajille kannattaakin rientää aurinkoisena aikana.

Nokkonen on monille lapsuudesta tuttu kasvi ja vain harva on välttynyt kokemasta sen polttavaa sipaisua. Nyt kuitenkin nokkosta kannattaa lähestyä uusin silmin ja kokonaan uusin ottein. Suojaamalla kädet hansikkailla ja käyttämällä saksia, on nokkosten kerääminen helppoa ja nopeaa.

Nokkonen on helppo tunnistaa. Suomen luonnon kasveista valkopeippi muistuttaa jonkin verran nokkosta, mutta onneksi sekään ei ole myrkyllinen. Sillä ei ole poltinkarvoja ja etenkin kukinnot eroavat selvästi ulkonäöltään nokkosesta.

Nokkonen on hyvän makuinen ja sitä on mukava lisätä ruokaan kuin ruokaan. Kuivatun nokkosen voi jauhaa ihan maustemaisen hienoksi, jolloin sitä on helppo sirotella lastenkin aterioihin. Hieno nokkosjauhe sulaa perheen lempikastikkeen sekaan tai muuntuu makoisiksi letuiksi tai vaikka lihapulliksi. Myös siemennäkkäreissä nokkonen on herkullinen lisä. Maku on suorastaan ”rautaisen” hyvä!

Nokkosnäkkäri
(gluteeniton, maidoton, munaton)

2 dl maissijauhoa
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
½ dl pellavansiemeniä
½–1 dl kuivattua nokkosrouhetta
½ dl gluteenittomia kaurahiutaleita
¾ dl rypsi- tai oliiviöljyä
½ tl suolaa
2 dl kiehuvaa vettä
Pinnalle: seesaminsiemeniä

  1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa sekaisin.
  2. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille mahdollisimman ohueksi levyksi. Ripottele pinnalle see­saminsiemeniä.
  3. Paista 150-asteisessa uunissa 45–50 minuuttia.
  4. Jäähdytä ja murra sopiviksi paloiksi.

(Ohje: martat.fi)

Nokkosen siemenet ovat parasta superruokaa!

Nuorten versojen ja lehtien lisäksi kannattaa opetella keräämään talteen kypsät siemenet, joissa kasvin terveysvaikutukset ovat tiiviissä paketissa! Siemeniä voi sitten nauttia pitkin talvea päivittäin esimerkiksi aamiaisella myslin tai puuron päällä. Ne sopivat hyvin myös vaikkapa sämpylätaikinan joukkoon.

Nokkosen siementen keruun vaiheet:

  • Kypsät siemenet kerätään norkkoineen hansikkaat kädessä.
  • Kuivataan lämpimässä ja ilmavassa paikassa.
  • Kuivatut siemenet sihdataan siivilän läpi, mikä rikkoo poltinkarvat. Norkoista voi hauduttaa vaikka teetä tai tehdä hiuspohjaa vahvistavan hiushuuhtelun.
  • Siivilöidyt siemenet pakataan lasi- tai peltipurkkiin.
  • Valmista!

nokkosen_siemenet

Tutustu myös muihin viikon villiyrtteihin:

Vadelma on yrttiteen aatelinen

Vuodelta 2015:

Vuohenputki on kevään ensi herkku
Koivujen aika on än-nyy-tee-NYT
Isomaksaruoho on kallioiden mehevä vihannes
Poimulehdessä on lempeää voimaa