Juuret maassa

Luonnon antimia ja luonnon tarjoamia elämyksiä


Jätä kommentti

Yhden yön patikkaretki majavien mailla Isojärven kansallispuistossa

Haaveissani siintää kahden vuoden tauon jälkeen usean päivän vaellus. Niinpä minun ja puolisoni oli testattava vaelluskamppeet ja kävelykunto ennen isompaa koitosta. Yöretki luonnon helmaan on aina tervetullut lomanen arjen keskellä.

Isojärven kansallispuisto valikoitui yhden yön patikkaretkemme kohteeksi. Kuhmoisissa sijaitseva kansallispuisto oli meille ennestään tuntematon ja retki sinne oli ollut useita kertoja mielessä.

Isojärvi. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Kuvankaunis Isojärvi ja Kalalahden tulipaikka, vaelluksen viimeinen kahvitauko.

Ajomatka Isojärvelle kodistamme Helsingistä on noin 200 kilometriä eli melko pitkä, mutta päätimme kuitenkin ajaa matkan uusien maisemien vuoksi. Isojärvellä on myös mahdollista kiertää sopivan mittainen, parinkymmenen kilometrin lenkki. Isojärven kansallispuistosta emme tienneet juuri muuta kuin Heretyn kämppäkahvilan ja sen, että siellä asustelee majavia.

Isojärvi tarjosi meille vaihtelevia metsämaisemia, korkeuseroja ja erämaisia lampia. Kiinnitimme myös huomiota maiseman kivisyyteen. Valtavia siirtolokareita tuntui odottavan joka mutkan takana! Reitin varrella oli useita kauniita taukopaikkoja ja totta vie – majavien läsnäolosta ei jäänyt epäilyksiä.

Isojärven kansallispuisto. Kuva: Retkikartta.fi

Kuljimme punaisella merkittyä kesäreittiä vastapäivään pohjoisesta Kalalahden pysäköintipaikalta etelään Herettyyn, sitten Kuorejärven laavun kautta Vahterjärven laavulle yöksi.

Kuljimme yhteensä noin 25 kilometrin matkan, josta ensimmäisenä päivänä talsimme noin 17 kilometriä. Yöpymispaikoista oli jopa valinnan varaa. Reittivalinnan myötä valitsimme Vahterjärven laavun ja tulipaikan, jonka läheisyyteen pystytimme oman laavumajoitteemme.

Puolisoni on ostanut teltan korvaajaksi laavukankaan eli tarpin, joka on muuten kotimaista käsityötä. Tämä oli toinen laavukankaan alla nukkumani yö ja sain ihan hyvät unet. Täytyy kuitenkin myöntää, että teltan tuomaan suojaan tottuneena avoimessa laavussa nukkuminen tuntuu vielä aika oudolta.

Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Laavumajoitteemme Vahterjärven rannalla.

Vahterjärvi. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Vahterjärvi ja sen rantakalliolla oleva laavu tyynessä illassa.

Isojärven kansallispuisto on hieno ja rauhallinen luontokohde, johon voi eteläisen Suomen alueelta tehdä päiväretkiä tai jopa parin päivän vaelluksen. Monet aloittavat retkensä Heretystä, jossa toimii puiston opastuspiste ja kahvila vanhassa savottakämpässä. Itse suunnittelimme reittimme niin, että pidimme Heretyssä pienen evästauon.

Kävelyreitit ovat paikoitelleen hyvin vaativia, koska korkeuseroja riittää. Polku vaihteli tasaisesta ja helppokulkuisesta neulasmatosta jyrkkään, juurakkoiseen ja kiviseen kulku-uraan. Etenkin puiston itäosassa Vahterjärven ja Kalalahden välillä kulkua hankaloittivat kaatuneet puut, jotka kaikesta päätellen ovat rysähtäneet polun poikki nyt kesällä 2019.

Isojärven reitti. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Helppokulkuista polkua Kalalahden ja Lortikan välillä.

Isojärven reitti. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Kivikkoista ja mäkistä polkua Kurkijärven ja Kuorejärven välillä.

Mielenkiintoisen erityispiirteen kansallispuiston luonnolle antavat majavat, joita on aiemmin pesinyt lähes kaikissa alueen lammissa. Itse eläimiä ei helposti näe, koska ne ovat aktiivisia öisin. Majavien kaatamia puita ja niiden rakentamia patoja sen sijaan pääsee näkemään. Majavien tekosten myötä tulvineet lammet ovat kelopuineen erikoisen, jopa jotenkin muinaisen näköisiä.

Hevosjärvi. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Majavan patoama Hevosjärvi.

Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Polulle kaatunut suuri haapa, jonka kaatumista majava on selvästi hampaillaan edesauttanut.

Kaiken kaikkiaan suosittelen tutustumaan Isojärven kansallispuistoon. Meille tämä kesäinen retki antoi esimakua pidemmästä vaelluksesta. Kotiin tullessa jalat tuntuivat raskailta, mutta mieli rentoutuneelta.

Lue lisää Isojärven kansallispuistosta: https://www.luontoon.fi/isojarvi

Kuorejärvi. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Evästauko Kuorejärven tulipaikalla.

Isojärven kansallispuisto. Kuva: Kaisa Vermasheinä, Juuret maassa

Silmiä sopi lepuuttaa Isojärven lukuisten lampien ja järvien äärellä.


Jätä kommentti

Missä mielesi lepää? Mielipaikalla on iso merkitys hyvinvoinnillesi

Mikä on sinun mielipaikkasi: paikka, jonne palaat aina uudelleen? Mieti asiaa hetki. Sulje silmäsi ja anna mielesi kulkea sellaiseen paikkaan, jossa nautit olostasi ja tunnet itsesi levolliseksi ja virkistyneeksi.

Minne päädyit?

Oma mielipaikkani on korkealla kalliolla. Sieltä avautuu näkymä meren lahdelle, jonka keskellä on hiiren muotoinen saari. Ympärilläni on paljon taivasta, mäntyjä ja kelopuita. Katse vaeltaa kauas horisonttiin, vastarannalle ja ympäröiviin metsiin. Paikan nimi on Vuori. Sen juurella sijaitsee sukuni kesäpaikka, jossa olen viettänyt lapsuuteni kesät ja jossa edelleen käyn.

Mielipaikka korkea kallio. Kuva: Kaisa Vermasheinä / Juuret maassa

Mielipaikallani maiseman avaruus antaa ajatuksille tilaa. Paikka on myös osa omaa ja sukuni historiaa.

Aloitin helmikuun alussa Green care -opinnot, joissa sain tehtäväksi pohtia mielipaikkaani. Se on paikka, jossa mieli elpyy ja jossa voi kokea kauneutta ja mielihyvää. Mielipaikka voi olla lähellä tai kaukana, ulkona tai sisällä. Usein se on kuitenkin sellainen paikka, jonne pääsee suhteellisen helposti käymään.

Harjoituksella on merkitys hyvinvoinnille ja mielipaikan tiedostaminen voi olla itseterapian muoto. Erilaisissa ympäristöissä liikkuminen aiheuttaa meissä erilaisia tunteita. Käynti omassa mielipaikassa voi olla keino säädellä omaa psyykkistä tasapainoa ja sillä on myös välittömiä vaikutuksia terveyteen.

Omassa mielipaikassa kannattaa piipahtaa tai viipyillä – sillä on erinomaisia vaikutuksia terveydelle.

Jopa lyhyellä mielipaikkakäynnillä on myönteisiä vaikutuksia. Kehon stressinsäätelyjärjestelmä on hyvin nopea, ja kehon vireystilan eron voi huomata jo ensimmäisen minuutin aikana. Ensin sydämen syke rauhoittuu, sitten alkavat muutokset mielialassa.

Onko mielipaikkasi kenties luonnossa – et ole yksin!

Ihmisten mielipaikkoja on tutkittu ja valintojen on huomattu noudattavan tietynlaista kaavaa. Suurin osa ihmisten mielipaikoista on luonnossa ja vain harvoin rakennetussa ympäristössä. Mielipaikka sijaitsee usein metsässä, puistossa tai rannalla. Kasvien, puiden ja vesistöjen lisäksi korkeusvaihtelut miellyttävät.

Kuulostaako tutulta – onko oma mielipaikkasi metsässä, veden äärellä tai korkealla? Tai löytyykö siitä kaikki kolme elementtiä, kuten minun Vuoreltani?

Mielipaikassasi voit rauhoittua ja nauttia maisemista. Ajatuksesi ja tunteesi ehkä selkiintyvät, mielialasi ja keskittymiskykysi paranee. Saatat hetkeksi unohtaa arjen huolet. Ainakin olet vähän levollisempi, sillä mielipaikoilla on tapana lieventää stressin oireita ja muita kielteisiä tuntemuksia.

Mitä se tarkoittaa, että tietyssä paikassa mieli elpyy? Elpymistä on kahdenlaista: tarkkaavuuden elpymistä tai stressistä elpymistä. Ensimmäisessä ihminen palautuu uupumuksesta tarkkaavuutta vaativan tehtävän jälkeen. Toisessa taas palaudutaan uhkaavasta tai ylikuormittavasta tilanteesta sekä ruumiillisesti että henkisesti. Tutkijat ovat todenneet, että luontoympäristössä molemman tyyppinen elpyminen on parempaa kuin rakennetussa ympäristössä.

Jos siis haluat todella toipua raskaasta työviikosta, lähde mielummin lempipuun juurelle kuin kantakahvilaan kupposelle.

Tutkijat ovat ehdottaneet, että voitaisiin ryhtyä määräämään hyvinvointia edesauttavia mielipaikkareseptejä, jotka täydentäisivät lääke- ja liikuntareseptejä. Niin tehokkaita käynnit luonnon mielipaikoissa voivat olla!

Mielipaikka metsikkö. Kuva: Kaisa Vermasheinä / Juuret maassa

Kodin läheisessä lempimetsikössäni yhdistyy huvi ja hyöty – villiyrttien keruun muodossa.

Mielipaikkaharjoituksissa  ja -tutkimuksessa painotaan suosikkipaikan valintaa ja siellä käymistä. Mielestäni mielipaikkoja kannattaa kuitenkin olla monta ja mieluiten lähellä kotia tai muuta arkista elämänpiiriä. En pääse kiipeämään ihanalle vuorelleni milloin vain, paitsi mielikuvissa.

Kun annan ajatusteni virrata vapaasti, tunnistan monia paikkoja, joissa koen rauhaa ja elpymistä. Kodin lähistöllä on joen ylittävä pieni kävelysilta, yksin avoimella paikalla kasvava suuren suuri mänty ja vanhojen jalopuiden suojaama linnunlaulu- ja villiyrttimetsikkö. Ne kaikki houkuttelevat pysähtymään.

Mikä tärkeintä, niihin paikkoihin minun on helppo mennä, kun vannetta kiristää tai muuten vain kaipaan mielelleni lepoa.

Toivottavasti sinullakin on rauhoittavia ja virkistäviä luonnon mielipaikkoja, joista voit nauttia mahdollisimman usein!

Mielipaikka silta. Kuva: Kaisa Vermasheinä / Juuret maassa

Tämä silta houkuttelee viivähtämään hetken. Siltaa korjataan par’aikaa ja odotan jännityksellä säilyykö paikan rauhoittava tunnelma.


1 kommentti

Uutta kohti: aloitin Green care -opinnot!

Juuret maassa on elänyt hiljaiseloa puolisentoista vuotta. Sinä aikana henkilökohtainen elämäni on mullistunut, koska perheeseemme syntyi esikoislapsi. Arjessa tämä ”blogi- ja yrityslapseni” on ymmärrettävästi jäänyt kakkoseksi.

Mieleni on kuitenkin työstänyt samalla hiljalleen sitä, mihin suuntaan mahdollisesti veisin Juuret maassa -juttua. Jatkanko villiyrttien ja luonnonkosmetiikan parissa kurssien ja työpajojen pitämistä? Löytyisikö toiminnalle vanhan rinnalle joku uusi suunta tai näkökulma?

Suunnitelmat ovat vielä auki, mutta kärryt ovat lähteneet liikkeelle: aloitin tänään Green care -opinnot. Ja sehän tarkoittaa….

Luonnon hoivaa ja voimaa

Green care merkitsee luontolähtöistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. Yksinkertaistetusti se voi olla kuntouttavaa ”luontohoivaa” tai ennaltaehkäisevää ”luontovoimaa”. Green caressa tukeudutaan tutkittuihin luonnon terveysvaikutuksiin.

Aloitin nyt avoimen ammattikorkeakoulun perusteet-koulutusjakson, jolla käsitellään muun muassa luontosuhdetta ja luonnon terveysvaikutuksia eri ihmisryhmille sekä perehdytään green caren toimintamuotoihin ja alaan liittyvään lainsäädäntöön.

Tutustu tarkemmin Green careen

Tästä se alkaa – saa nähdä, mihin päädytään!

hanki