Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.


Jätä kommentti

190 000 tarinaa

Oletko nähnyt sammakoiden painivan, kalan kuoriutuvan munastaan, pörröisen kuutin kurkistavan kevätauringon säteissä lumiluolastaan? Tiedätkö, miltä näyttää jään ja veden valtakunta talvisen kosken jääkuoren alla?

Kotimainen dokumentti Järven tarina tuo valkokankaalle koko sen monimuotoisen luonnon valtakunnan, jonka alati liikkeessä oleva vesi luo ympärilleen. Vesi esiintyy elokuvan pääroolissa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa olomuodoissaan. Vedessä elävät kalat, hyönteiset ja muut elikot ja sen äärellä viihtyvät linnut ja nisäkkäät ovat mukana sivurooleissa. Tarinassa kulkevat mukana myös mytologiset haltiahenget.

Suosittelen Järven tarinaa ihan kaikille. Se on upea kokonaisuus jo pelkästään tunnelmallisten kuvien takia. Pieniä tiedon murusia tippuu sopivasti pitkin matkaa, mutta mikään tavanomainen luontodokumentti tämä elokuva ei mielestäni ole. Itseäni kutkutti eniten nähdä sellaisia Suomen luonnon ihmeitä, joita ei normaalisti pääse todistamaan. Niinkuin esimerkiksi sudenkorennon muuntautumista vedessä elävästä ötökästä lentäväksi hyönteiseksi.

Järven tarina pyörii nyt elokuvateattereissa. Menkää katsomaan!

Yksi 190 000:sta: Holma-Saarijärvi Nuuksion kansallispuistossa.

 

Mainokset


Jätä kommentti

Punkki-kääk! – yhteenveto punkkien vaaroista

Löysin tänään ihostani tämän vuoden toisen punkin. Paniikkia nuo pikku inhotukset eivät minussa aiheuta. Olen niihin tottunut, koska vietän kesäisin paljon aikaa ulkona rannikkoseudulla. Punkkien levittämistä taudeista liikkuu kuitenkin paljon sekavaa tietoa ja puhetta, ja olenkin tänä keväänä harkinnut punkkirokotteen ottamista. Nyt päätin kerralla ottaa asioista selvää ja jakaa samalla maallikon yhteenvetoni. Kas tässä!

punkkeja

Punkkeja eri vaiheissa. Kuva: Wikipedia, Creative Commons / Alan R Walker

Miten punkki poistetaan?

  • vedetään varovasti punkkipihdeillä tai tavallisilla pinseteillä
  • ei rasvalla tai hyönteismyrkyllä
  • jos punkki poistetaan vuorokauden sisällä, on borrelia-tartunnan riski vähäinen

Punkkitarkastus tulisi tehdä päivittäin. Sillä ja punkin pikaisella poistamisella voi vähentää riskiä sairastua borrelioosiin, mutta ei puutiaisaivokuumeeseen, koska virus tarttuu samantien. Punkin puremasta jää iholle usein parin sentin levyinen punoitus, mikä ei vielä tarkoita borrelia-infektiota, joka aiheuttaa isomman ja kasvavan punoittavan alueen.

Borrelioosi

  • eli Lymen tauti eli borrelia-bakteerin aiheuttama infektio
  • ei rokotetta, hoitona antibioottikuuri

Oireet:

  • ensioireena punainen laajeneva rinkula, joka ilmestyy 3-30 päivän päästä puremasta tai flunssaoireita (voi olla myös oireeton)
  • hoitamattomana 10–50 %:lle tulee myöhäisoireita parin kuukauden tai korkeintaan yli vuoden päästä ja ne voivat kestää vuosia: iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita

Yleisyys:

  • todettuja tartuntoja noin 1500 vuodessa, eniten Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
  • noin 25% punkeista kantaa bakteeria ja jos punkki on iholla yli vuorokauden, bakteeri siirtyy ihmiseen kahdessa kolmesta tapauksesta
  • punkin lisäksi voi tarttua harvoin myös paarman tai muun hyönteisen puremasta

Puutiaisaivokuume

  • eli Kumlingen tauti eli puutiaisaivotulehdus eli TBE-viruksen aiheuttama aivokuume
  • rokote olemassa, kolmen pistoksen sarja, jonka hinta yhteensä noin 100 € (voimassa 5 vuotta)
  • oireita saa 10-30 prosenttia tartunnan saaneista ja ne ilmenevät 4-28 vuorokauden päästä puremasta
  • ei lääkehoitoa, varsinainen aivokuume vaatii sairaalahoitoa

Oireet:

  • 1. vaihe (4-7 päivää): kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta (suurin osa infektioista päättyy tähän)
  • 2. vaihe (3–21 vuorokauden kuumeettoman jakson jälkeen): varsinainen aivokuume, johon kuuluu kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita (toinen vaihe 20-30%:lla sairastuneista)
  • varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneille jää usein pitkäkestoisia tai jopa pysyviä keskushermosto-oireita: ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, kuulovauriot, raajan halvaukset ja lihasheikkous

Yleisyys:

  • tartuntoja 38 vuonna 2013, eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, myös muualla Manner-Suomessa

Tämän selvityksen tehtyäni ja riskit tiedostaen, päätän toistaiseksi olla ottamatta rokotetta. Jokainen tehköön valintansa oman harkintansa tuloksena. Molempien tautien vakavuus saa minut kuitenkin suhtautumaan punkkeihin kunnioituksella.

Kokemuksesta tiedän, että punkeilta ei voi suojautua. Ainakaan pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet ja saappaat eivät niitä pidättele. Niinpä ehkäisykonsteiksi jäävät säännölliset punkkitarkastukset ja puremakohtien tarkkailu – ja erityisesti puutiaisaivokuumeen osalta myös tuuri.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Infektiotaudit

Terveyskirjasto / Duodecim


1 kommentti

Pääsiäisnoita taikoi kesän!

Siltä ainakin tuntui, kun vietin pääsiäissunnuntaina pari hikistä iltapäivän tuntia metsässä samoillen. Kävellessä kuuntelin lintujen liverrystä ja kärpästen surinaa ja tutkailin keväisen luonnon pieniä ihmeitä.

Sammakko

Sammakot kurnuttivat ojissa ja puroissa hurjasti, mutta sukelsivat pian piiloon ihmisen huomattuaan.

Sammakonkutua

Paljon pieniä sammakonpoikasia tuloillaan!

Imikkä

Rantalehdossa imikät kukkivat kilpaa sinivuokkojen kanssa.

Imikkä

Lemmikkikasveihin kuuluvan imikän kukat vaihtavat vanhetessaan väriä vaaleanpunaisesta violetin kautta siniseen.

Laulujoutsenet

Laulujoutsenpari uiskenteli rauhaisalla merenlahdella.

Sitruunaperhonen

Pihamaalla liihotteli sitruunaperhosia ja metsässä myös suruvaippoja!