Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.

Luonnonkasvien käyttö rohdoksina – toiveajattelua vai todellista hoitoa?

1 kommentti

Villiyrttiharrastaja tai syötävien kasvien terveysvaikutuksia tutkiva törmää hyvin nopeasti tietoihin yrttien perinteisestä ja nykyisestä käytöstä rohdoksina. Yrttilääkintä tai fytoterapia, herbalismi tarkoittaa “terveyden ylläpitämistä ja kohottamista sekä sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa kasveilla ja niistä saatavilla aineilla” (Frantsilan Yrttitilan perustajan Virpi Raipala-Cormierin määritelmä).

Yrttilääkinnän historia on pitkä ja vaiherikas. Suomessa kansanlääkintä oli ainoa parannuskeino 1200-luvulle saakka ja se hallitsi terveydenhoitoa vielä 1800-luvun loppuun asti, kun lääkäreitä ja sairaaloita oli harvassa. Signatuuriopin mukaan lääkittiin Euroopassa 1700-luvulle saakka. Sen mukaisesti kasvin ulkomuodosta pääteltiin kasvin käyttökohde. Nykyaikainen kasvilääkintä perustuu tutkittuun tietoon kasvien koostumuksesta ja vaikuttavista aineista, mutta on osittain myös perinteen ja kokemuksen varassa. Varsinkin kotioloissa käytetään mietoja lääkeyrttejä usein kansanperinteeseen pohjautuen.

Kotimaiset uranuurtajat, joiden tekstejä luetaan ja lainataan edelleen ahkerasti ovat Elias Lönnrot, joka keräsi 1800-luvulla ensimmäisenä tietoa suomalaisten parannustavoista ja perinteisistä lääkekasveista ja Toivo Rautavaara, joka julkaisi kirjoja kotimaisista rohdoskasveista 1940-80-luvuilla.

Siankärsämö

Siankärsämö on kasvikunnan yleislääke. Kuva: Creative Commons, Wikimedia / Curtis Clark

Mitä lääkekasveilla voidaan hoitaa?

Verrattuna tavanomaisiin lääkeaineisiin rohdoskasvien vaikutuksia ja ainesosia tunnetaan heikosti. Apteekin lääkkeet ovat testattuja ja tehokkaita, ja moniin sairauksiin ja vaivoihin täysin korvaamattomia.

Yrttilääkintä on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää hoitoa. Sen tarkoituksena on ylläpitää terveyttä, parantaa vastustuskykyä ja ennaltaehkäistä sairauksia ja vaivoja. Terveysongelmia hoidetaan kokonaisvaltaisesti vahvistamalla ja puhdistamalla kehoa. Lievävaikutteiset rohdoskasvit sopivat muun muassa hengitystievaivojen, unettomuuden, maha-, suolisto- ja maksavaivojen ja ihovaivoihin hoitoon.

Yrttilääkinnän vaikutukset ovat apteekin lääkkeisiin verrattuna pehmeitä. Niiden vaikutuksen sanotaan olevan usein heikko, mutta pysyvä, kun taas lääketiede on tehokasta, mutta vaivat usein uusiutuvat.

Lääkekasvit Suomen luonnossa

Suomessa on perinteisesti käytetty noin 50:tä lääkekasvia, kun mukaan luetaan luonnon-, viljely- ja tuontikasvit. Yleisimmin käytettyjen joukkoon mahtuu monia tuttuja luonnonkasveja: siankärsämö, kamomillasaunio, nokkonen, kataja, mustikka, kultapiisku, peltokorte, piharatamo, voikukka, kanerva, humala, kuismat, pihlaja…

Nokkonen on vuosisatojen ajan ollut lääke lähes joka vaivaan. Sen kemiallinen koostumus tunnetaan hyvin. Vaikuttavina aineina nokkonen sisältää C-, A-, B-, E- ja K-vitamiineja, rautaa, kalsiumia ja kaliumia sekä poltinkarvoissa mm. histamiinia, serotoniinia ja muurahaishappoa. Nokkosta käytetään muun muassa lisäämään vastustuskykyä ja tehostamaan immuunipuolustusta, lisäämään hemoglobiinin ja punasolujen määrää, edistämään ruuansulatusta, rauhoittamaan keskushermostoa ja normalisoimaan suolen toimintaa ja kuukautiskiertoa.

Siankärsämö tunnetaan tuhattaiturina ja sillä onkin hoidettu paljon erilaisia vaivoja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia, lisää sapen ja mahanesteen eritystä, alentaa verenpainetta ja -sokeria ja vahvistaa immuunijärjestelmää.

Löytyykö luonnosta lääke syöpään?

Lisääntyvä mielenkiinto lääkekasveja kohtaan kertoo omalla tavallaan yrttilääkinnän vaikutuksista. Terveyttä edistävien kasvien käyttö ruokavaliossa ja rohdoksina on luonnollista jatkumoa kaikille niille hyvinvoinnistaan kiinnostuneille, jotka haluavat mahdollisimman puhdasta ja luonnollista ravintoa. Kasvit eivät ehkä tarjoa ihmeparantumisia, mutta monet kokevat saavansa niistä apua vaivoihinsa.

Länsimainen lääketiedekään ei ole kovin kaukana juuriltaan, sillä noin 40 % myynnissä olevista apteekin lääkeaineista on alunperin peräisin luonnosta, vaikka nykyään yhdisteet onkin tehokkaampaa tuottaa synteettisesti. Lääketiede ei ole unohtanut kasvikuntaa: tälläkin hetkellä lääkeyhtiöt tutkivat kasveja löytääkseen niistä uusia yhdisteitä lääkkeiksi esimerkiksi aidsiin ja syöpään.

Tutustu lääkekasveihin tarkemmin mm. näiden lähteiden avulla:

Yrttitarha (ks. yrttihaku)
Toivo Rautavaaran kirjat: Mihin kasvimme kelpaavat 1 (1942) & 2 (1943)
Henriette Kressin kirjat: Käytännön lääkekasvit 1 (2010) ja 2 (2012)

Advertisements

Kirjoittaja: Kaisa

Luonto on lähellä sydäntäni, niin sielun kuin ruumiin ravinnon antajana. Järjestän koulutusta luonnontuotteiden hyödyntämisestä ja kirjoitan havainnoistani ympäristöstä ja luonnontuotteista. Yhteystiedot: Kaisa Vermasheinä, puh. 044 579 7189, kaisa@juuretmaassa.com

One thought on “Luonnonkasvien käyttö rohdoksina – toiveajattelua vai todellista hoitoa?

  1. Päivitysilmoitus: Yrttifiilistelyä ja kevään odottelua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s