Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.

Hapero, seitikki vai sittenkin rousku – mistä aloittaa oudon sienen tunnistus?

Jätä kommentti

Näetkö syksyisessä metsässä kulkiessasi vain nimettömiä sieniä? Minulle vielä muutama vuosi sitten kaikki tuntemattomat sienet olivat ”jotain haperoita”. Kun sieniin alkaa tutustua tarkemmin, avautuu kasvien ja eläinten rinnalle uskomattoman monipuolinen ja kiehtova eliöryhmä.

Miten sieniä sitten oppii tunnistamaan?

Kuusenleppärousku

Valokuvan perusteella sienen tunnistus on usein hankalaa. Tämän kuvan kuusenleppärouskuista ei näy lajin tärkeintä tuntomerkkiä eli sienestä tihkuvaa porkkananpunaista maitiaisnestettä.

Sienten elintavoista on ensin hyvä ymmärtää se, että on olemassa lahottajia ja juuri- eli mykorritsasieniä. On olemassa myös muunlaisia sieniä, mutta se ei ole sienten ruokakäytön kannalta keskeistä. Useimmat syötävät lajit ovat mykorritsasieniä eli ne elävät symbioosissa jonkun puulajin kanssa.

Tuntematonta sientä tutkiessa kannattaa siis tarkastella kasvuympäristöä. Elääkö se lahoavalla puulla tai muulla aineksella? Jos ei, mitä puulajeja vieressä kasvaa? Myös metsän tyyppi on olennainen. Kuivalla mäntykankaalla ja rehevässä kuusikossa viihtyvät eri lajit.

Tunnistettava sieni poimitaan kokonaan ja kokonaisena, koska tuntomerkkejä on lakin pintakelmusta maanalaiseen jalan tyveen saakka. Sienen muotoa, kokoa ja tuntomerkkejä tarkastelemalla lajin voi määrittää tiettyyn sieniryhmään, sukuun ja lopulta lajiin. Yleissilmäyksen jälkeen eritellään tarkempia ominaisuuksia. Onko lakin alapinnalla pillit, heltat vai kenties oraat? Minkämuotoinen on jalka? Miltä sieni tuoksuu? Ja niin edespäin.

Myrkkynääpikkä

Vaatimattoman näköinen myrkkynääpikkä on yksi Suomen viidestä tappavan myrkyllisestä sienestä.

Hyvä sienikirja on ehdoton tunnistuksen apuväline. On hyvä muistaa, että tieto sienistä muuttuu jatkuvasti. Kaksikymmentä vuotta sitten hyväksi ruokasieneksi määriteltyä lajia voidaan tänä päivänä pitää myrkyllisenä. Kannattaa siis varmistaa tunnistus ainakin parista kirjasta tai luotettavasta nettilähteestä ennenkuin laittaa itselleen uutta sientä pannulle.

Missään oppaassa ei ole kuvattuna kaikkia Suomen sienilajeja. Suomesta tunnetaan noin 7600 sienilajia! Niinpä joka kesämökiltä tuttu keltakantinen Mauri Korhosen Uusi sienikirja vuodelta 1986 ei ehkä kerrokaan koko totuutta. Ei pidä lannistua vaikka metsäretkeltä kotiin kannettu tutkimuskohde jäisikin ilman nimeä. Kun sieniin hurahtaa, löytyy joka syksy varmasti vähintään pari uutta lajia maisteltavaksi asti.

Alkuun pääsemiseksi voi tutustua vaikka näihin:

Arktiset aromit – Sienet esittelee tärkeimmät syötävät sienet ja vaarallisimmat myrkkysienet
Luontoportin avulla voi tunnistaa yleisimpiä ruokasieniä
Suomen sieniseuran hyvin aktiivinen Facebook-ryhmä

Mainokset

Kirjoittaja: Kaisa

Luonto on lähellä sydäntäni, niin sielun kuin ruumiin ravinnon antajana. Juuret maassa on minulle tapa jakaa havaintojani ja kokemuksiani luonnon antimista ja luonnon tarjoamista elämyksistä. Pidän myös kursseja ja työpajoja villiyrteistä ja luonnonkosmetiikan valmistamisesta. Yhteystiedot: Kaisa Vermasheinä, puh. 044 579 7189, kaisa@juuretmaassa.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s